Viimeksi päivitetty 13.03.2010 14:58
Myrkkyyn perustettiin 8.12.1936 metsästys-yhdistys, jonka nimeksi otettiin Myrkyn Metsänkävijät ry. Ensimmäisessä johtokunnassa istuivat Oskar Mikkola, Jussi Hakala, Leander Norrback, Pekka Itävuori ja Juho Paukkonen. Metsiä vuokrattiin maksamalla vuokraa metsämaista. Tarkoituksena oli yhdistyksen mailla harjoittaa metsästystä ja ylläpitää järkiperäistä riistanhoitoa. Alueita vartioitiin salametsästykseltä, vähennettiin vahinkoeläimiä, karkotettiin riistamailta koiria ja kissoja ja kaadettiin säästellen hyötyriistaa. Kovina talvina järjestettiin riistalle ruokintaa sekä huolehdittiin tarpeen vaatiessa riistan lisääntymisestä. Metsämaat vuokrattiin 15 vuodeksi, metsästys kiellettiin kaikilta ei-jäseniltä sakon uhalla. Metsästyslinnut, jänis ja orava olivat ne, joita yleisimmin ammuttiin. Hirviä oli ennen vähän. Ensimmäinen kaatolupa saatiin 1944. 1961 päätettiin ruveta rakentamaan metsästysmajaa. Se saatiinkin aikaiseksi kökkävoimin. 1960- luvulla pidettiin paljon hirvenjuoksuja ja -hiihtoja. 1981 kaadettiin Myrkyssä ennätysmäärä hirviä, 20 aikuista ja 14 vasaa. Moni riistalaji on vähentynyt, lähinnä linnut, mutta toisaalta susi ja karhu tekevät paluutaan seudulle. Myrkyn Metsänkävijät juhli 70 toiminnan vuottaan. Tasavuosia juhliva Myrkyn Metsänkävijät ry perustettiin ennen sotia. Aikana, jolloin riistaa oli silmänkantamattomiin. 1930-luvulla oli kylällä virinnyt ajatus seuran perustamisesta, jotta saataisiin metsästystä valvotummaksi ja riistanhoitotyö kuosiin. Sotien jälkeen riistakannat olivat runsaita ja salametsästystä ja koirakuria alettiin seurata ja valvoa.
1960-luvulla seura aloitti kilpailutoiminnan, joka jatkuu edelleen. Myrkyssä on järjestetty riistapolku- ja metsästysammuntoja sekä hirvenhiihto- ja hirvenjuoksukisoja. Metsänkävijöiden suurin hanke lienee metsästysmajan suunnittelu ja rakentaminen, joka toteutettiin vuonna 1969. Seura rakensi 90-luvulla myös pienoishirviaidan, jonka teko auttoi aloittelevien kynnystä lähteä mukaan ampumaharjoituksiin. Tämän vuosituhannen projekteista mainitsemisen arvoinen on ainakin tarpeellisen lahtiliiterin rakentaminen metsästysmajan läheisyyteen ja majan tonttipohjan osto seuralle. Pohjanmaan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Juha Heikkilä korosti seuran 70-vuotisjuhlan puheessa riistanhoidon merkitystä nykymetsästäjälle:
- Lainsäädännössä käytetään kestävän käytön termiä eli uusiutuvan luonnonvaran järkevää hyödyntämistä, näin metsästys ei vaaranna riistakannan luonnollista kehitystä.
Heikkilä sanoi, että riistalla on oma käyttöarvonsa, siitä voi saada aineettomina arvoja kuten iloa onnistuneesta riistanhoitotyöstä tai virkistäytymistä eräpolulla.
- Periaate on merkittävä, koska se lisää riistaeläinkannoista huolehtimista ja niiden hoitoa aivan uudella tavalla.
Heikkilä otti myös kantaa ajankohtaiseen suurpetoasiaan ja vapaaehtoisiin yhdyshenkilöihin, jotka raportoinneillaan ovat tärkeitä linkkejä alueellamme tulevaisuuden lupakiintiöitä jaettaessa.
Myrkyn Metsänkävijöiden puheenjohtaja ja suurpetoyhdyshenkilö Mikko Viitasalo sanoo, että seuran maa-alueita on 3 700 ha ja riistanhoitotyötä ei ole erikseen tarve tehdä. Seuran maa-alueet rajoittuvat itään Lapin alueelle ja toisessa päässä Pikku-Myrkyn takana Järvimäen alueelle. Juhlivan seuran puheenjohtaja kiittää kaikkia kyläläisiä, maanomistajia ja kökkäväkeä, jotka kutsuttuina 70-vuotisjuhliin, viettivät mieliin painuneen illan nuorisoseuralla.
